Drifting on näyttävä moottoriurheilulaji, joka on lähtöisin Japanista ja on sitä kautta levinnyt räjähdysmäisesti ympäri maapalloa. Kiitos jatkuvan median tiedottamisen ja muunmuassa elokuvan "Fast and the Furious, Tokyo Drift" ansiosta, drifting on tullut erittäin tunnetuksi tavalliselle kuluttajalle, myös Suomessa. Ilmiö on tulossa johtavaksi voimaksi autoteollisuuden tuotteiden myynnissä ja kehitykselle ei näy loppua. Suomalaiset ovat aina olleet rallikansaa ja nyt uusi ihastuksen kohde on asfaltilla luisussa ajaminen. Kuka voisi vastustaa kahta autoa, jotka liukuvat kylki kylkeä vasten yli 150 kilometrin tuntivauhdilla, moottorien huutaessa kilpaa samalla kun renkaat tuottavat älyttömän savushown autojen edetessä läpi mutkayhdistelmän?
Lähes poikkeuksetta perinteisissä moottoriurheilulajeissa nopeus lähdöstä maaliin ratkaisee voittajan. Drifting tekee tässä selkeän eron muihin lajeihin, sekuntikellot jäävät nurkkaan kun tämän uuden extreme-lajin kilpailijat päästetään radalle. Kyse on tyylistä ja äärimmilleen viedystä autonkäsittelytaidosta. Driftingin perusajatus on suorittaa takavetoisella autolla ennaltamäärätty asvaltoidun moottoriradan mutkayhdistelmä mahdollisimman suuressa luistokulmassa ilman, että luisto katkeaa kertaakaan suorituksen aikana. Tämän suorituksen arvostelee kilpailun tuomaristo, kriteereinään luistokulma, nopeus sekä määrätyn ajolinjan noudattaminen.
Driftingin perusolemus moottoriurheilulajina:
Drifting on tuomarilaji kuten esimerkiksi mäkihyppy. Faktuaalisen tiedon ohella tuomariston näkemys ajosuorituksesta ratkaisee kuljettajien paremmuuden. Tuomareita on kolme:
Nopeustuomari tarkkailee auton nopeutta ja kuljettajan kaasun käyttöä arvosteltavalla alueella. Tutkalla mitattu nopeus kohdasta, jossa auton on oltava sivuluisussa, määrittää kertoimen nopeuspisteille. Nopeudesta saa maksimissaan 30 pistettä.
Ajolinjatuomari tarkkailee sitä, miten tarkasti kuljettaja kykenee ohjaamaan sivuluistossa etenevän auton määrättyihin kiintopisteisiin radan varressa. Näissä määrätyissä pisteissä, clipping pointeissa, on täydellistä suoritusta varten leikattava merkkikartiosta maksimissaan puolen metrin etäisyydeltä. Ajolinjasta saa myös maksimissaan 30 pistettä.
Kulmatuomari tarkkailee sitä, kuinka jyrkässä luisukulmassa kuljettaja kykenee suoriutumaan määrätystä reitistä. Suoristumiset, oikaisut ja muut virheet johtavat pistevähennyksiin. Kulmapisteitäkin on jaossa maksimissaan 30. Näiden lisäksi tuomarit neuvottelevat yhteistuumin show-pistemäärän, joka on maksimissaan 10. Tämä käsittää ajon yleistä aggressiivisuutta ja näyttävyyttä, korostaen kuljettajan taitoa hallita ajoaan. Näin suorituksen maksimipistemäärä on 100.
Näiden pisteiden perusteella valitaan lajitteluissa osallistujista 16 parasta osallistumaan pudotuskaavioon. Pudotusajoissa kaksi kuljettajaa ajaa radan läpi peräkkäin pyrkien suorittamaan radan vastustajaa paremmin ja samalla painostaen kilpakumppania virheeseen. Molemmin päin suoritetuista pariajoista voittaja siirtyy seuraavalle pudotuskaavion tasolle. Kilpailun voittajan pitää siis kyetä voittamaan kaikki vastaan asettuvat kuljettajat ja sopeutumaan ajoon erilaisia autoja ja kilpailijoita vastaan. Pariajo on lajin suola ja saa niin yleisön kuin kuljettajatkin innostumaan joka kerta.
